Jaettu huoltajuus: Mitä se tarkoittaa ja miten se toimii?

Artikkeli Jaettu huoltajuus: Mitä se tarkoittaa ja miten se toimii tiiviisti:

• Asiantuntija kertoo artikkelissa, mitä jaettu huoltajuus tarkoittaa.

• Miten huoltajuus vaikuttaa lapsen asioista päätettäessä?

• Vaikuttaako huoltajuus lapsen asumiseen tai vanhemman ja lapsen tapaamiseen taikka elatukseen?

• Apua huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä - varaa aika.

Artikkelissa asiantuntijana

Laura Stolt

Famlo

Tarvitsetko apua?

Keskusteluapu ja neuvonta >

Keskusteluapua ja neuvontaa erossa, parisuhdekriisissä ja yhteisvanhemmuuden haasteissa sekä perheoikeuden kysymyksissä. Varaa vastaanottoaika helposti verkossa.

Jaettu huoltajuus perustuu vanhempien yhteistyöhön ja lapsen edun huomioimiseen kaikessa päätöksenteossa.

Ero lapsiperheessä on yksi elämän vaativimmista tilanteista, ja sen yhteydessä lapsen huoltajuuteen liittyvät kysymykset voivat nousta ajankohtaisiksi. Parisuhteen päättyessä huoltajuus ei automaattisesti muutu, vaan vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen huoltoon liittyvistä järjestelyistä.

On tärkeää tietää, että jaettu huoltajuus tarkoittaa samaa asiaa kuin juridinen termi yhteishuoltajuus. Jaetussa huoltajuudessa molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja vastaavat yhdessä lapsen tärkeistä asioista.

Jaettu huoltajuus on Suomessa yleinen ratkaisu eron jälkeen, mutta sen toimivuus edellyttää vanhemmilta yhteistyökykyä, keskinäistä sopimishalua sekä ajoittaista joustamista.

Jaettu huoltajuus tarkoittaa yhteistä päätöksentekoa

Jaettu huoltajuus tarkoittaa, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus ja velvollisuus päättää lapsen merkittävistä asioista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, asuinpaikasta, sekä vapaa-ajasta. Jaettu huoltajuus ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vuoroasumista molempien vanhempien luona, vaan liittyy ensisijaisesti päätöksenteko-oikeuteen lasta koskevissa asioissa.

Yhteistyö on jaetun huoltajuuden perusta

Jaettu huoltajuus toimii parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät keskustelemaan ja tekemään päätöksiä lapsen edun mukaisesti. Mikäli jaetussa huoltajuudessa vanhempien välinen yhteistyö on pitkään vaikeaa tai vuorovaikutus ei toimi, huoltajuusjärjestely voi kuormittaa sekä lasta että vanhempia. Tällaisessa tilanteessa huoltajuuteen liittyvien järjestelyjen uudelleen arviointi voi olla perusteltu ratkaisu.

Huoltajuusratkaisuissa lapsen etu on aina ensisijainen. Vaikka jaettu huoltajuus on yleinen, se ei ole automaattisesti paras vaihtoehto kaikissa tilanteissa. Lapsen ikä, elinpiiri, kehitysvaihe ja arjen sujuvuus vaikuttavat siihen, onko jaettu huoltajuus toimiva käytännössä. Myös vanhemman oma elämäntilanne saattaa vaikuttaa vanhemman kykyyn toimia huoltajana.

Jaettu huoltajuus ei määritä asumista

Yksi yleinen väärinkäsitys on, että jaettu huoltajuus tarkoittaa tasan jaettua asumista. Todellisuudessa lapsi voi asua pääosin tai jopa kokonaan toisen vanhemman luona, vaikka huoltajuutta ei olisi jaettu. Asuminen, lapsen ja vanhemman tapaamiset sekä elatusapu ovat huoltajuudesta erillisiä asioita.

Jaettu huoltajuus ei ole pysyvä ratkaisu kaikissa tilanteissa

Jaettua huoltajuutta koskevia sopimuksia ja päätöksiä voidaan muuttaa, jos perheen tai perheenjäsenten olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Jos jaettu huoltajuus ei enää palvele lapsen etua tai on muuten toimimaton järjestely, kannattaa huoltajuusasiaa arvioida uudelleen.

---

Tarvitsetko apua huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä? Varaa vastaanottoaika helposti verkossa.

Huoltajuus I Yhteishuoltajuus I Jaettu huoltajuus