Jaettu huoltajuus, eli yhteishuoltajuus: Mitä se tarkoittaa?

Artikkeli Jaettu huoltajuus, eli yhteishuoltajuus: Mitä se tarkoittaa tiiviisti:

• Asiantuntija kertoo artikkelissa, mitä jaettu huoltajuus tarkoittaa.
• Miten huoltajuus vaikuttaa lapsen asioista päätettäessä?
• Vaikuttaako huoltajuus lapsen asumiseen tai vanhemman ja lapsen tapaamiseen taikka elatukseen?
• Apua huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä - varaa aika

Artikkelissa asiantuntijana

Laura Stolt, Lapsiperheiden eron ja yhteisvanhemmuuden asiantuntija

Tarvitsetko apua huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä? Famlo tarjoaa keskusteluapua ja neuvontaa lapsiperheen erossa, yhteisvanhemmuuden haasteissa sekä perheoikeudellisissa kysymyksissä.

Varaa aika Famlon asiantuntijalle helposti verkossa.

Jaettu huoltajuus perustuu vanhempien yhteistyöhön ja lapsen edun ensisijaiseen huomioimiseen päätöksenteossa.

Ero lapsiperheessä on yksi elämän vaativimmista tilanteista, ja sen yhteydessä lapsen huoltajuuteen liittyvät kysymykset voivat nousta ajankohtaisiksi. Parisuhteen päättyessä huoltajuus ei automaattisesti muutu, vaan vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen huoltoon liittyvistä järjestelyistä.

On tärkeää tietää, että jaettu huoltajuus tarkoittaa samaa asiaa kuin juridinen termi yhteishuoltajuus. Jaetussa huoltajuudessa, eli yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja vastaavat yhdessä lapsen tärkeistä asioista.

Yhteishuoltajuus tarkoittaa yhteistä päätöksentekoa

Yhteishuoltajuus on Suomessa yleinen ratkaisu eron jälkeen, mutta sen toimivuus edellyttää vanhemmilta yhteistyökykyä, keskinäistä sopimishalua sekä ajoittaista joustamista. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen oikeus ja velvollisuus päättää lapsen merkittävistä asioista, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, asuinpaikasta sekä vapaa-ajasta. Yhteishuoltajuus ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vuoroasumista molempien vanhempien luona, vaan liittyy ensisijaisesti päätöksenteko-oikeuteen lasta koskevissa asioissa.

Yhteistyö on huoltajuuden perusta

Yhteishuoltajuus toimii parhaiten silloin, kun vanhemmat kykenevät keskustelemaan ja tekemään päätöksiä lapsen edun mukaisesti. Jos vanhempien välinen yhteistyö on pitkään vaikeaa tai vuorovaikutus ei toimi, Yhteishuoltajuus voi kuormittaa sekä lasta että vanhempia. Tällaisessa tilanteessa huoltajuuteen liittyvien järjestelyjen uudelleen arviointi voi olla perusteltu ratkaisu.

Vaikka yhteishuoltajuus on yleistä, se ei ole automaattisesti paras vaihtoehto kaikissa tilanteissa. Lapsen ikä, elinpiiri, kehitysvaihe ja arjen sujuvuus vaikuttavat siihen, onko yhteishuoltajuus toimiva käytännössä. Myös vanhemman oma elämäntilanne saattaa vaikuttaa vanhemman kykyyn toimia huoltajana.

Yhteishuoltajuus ei määritä asumista

Yksi yleinen väärinkäsitys on, että yhteishuoltajuus tarkoittaa tasan jaettua asumista. Todellisuudessa lapsi voi asua pääosin tai jopa kokonaan toisen vanhemman luona, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Asuminen, lapsen ja vanhemman tapaamiset sekä elatusapu ovat huoltajuudesta erillisiä asioita.

Yhteishuoltajuus ei ole pysyvä ratkaisu kaikissa tilanteissa

Yhteisuoltajuutta koskevia sopimuksia ja päätöksiä voidaan muuttaa, jos perheen tai perheenjäsenten olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Jos Yhteishuoltajuus ei enää palvele lapsen etua tai on muuten toimimaton järjestely, kannattaa huoltajuusasiaa arvioida uudelleen. Lue lisää huoltajuuden muuttamisesta.

Tarvitsetko apua huoltajuuteen liittyvissä kysymyksissä?

Varaa aika Famlon asiantuntijalle verkossa.

Huoltajuus I Yhteishuoltajuus I Jaettu huoltajuus